Jokseenkin aika elävä olo. Pitkästä aikaa. Lääkäri määräsi tai pikemminkin suositteli opamoxia, ja pelkkä tietoisuus pienen purkin olemassaolosta helpottaa. Pitkästä aikaa koen itseni jotenkin normaaliksi. Ehkä jopa normaalimmaksi kuin muut. Ainoa ärsyttävä tekijä on käteisen puuttuminen. Raha tunnetusti rauhoittaa, näin valistaa meitä radio voice, entinen uusi kiss, entinen kiss...
Kahvi auttaa ehkä pysymään hereillä aamun ensimmäiset tunnit, jatkosta ei tietoa.